Kahviteltassa Satu ottaa meidät aina yhtä hyväntuulisena vastaan ja esittelee Pikkupoikaa kaikille vakioasiakailleen. Toissapäivänä oikea lakaisukoneenkuljettaja teki lähtiessään vartavasten
ekstrakierroksen Pikkupojan editse, eilen Pikkupojalle tarjottiin mustikoita (espanjalaisia pensassellaisia) ja tänään Pikkupoika sai ilmaisen kakkupalan (josta puolet varisi varpusille). Mumminkin murheet unohtuu Sadun ja Pikkupojan touhuja seuratessa.
Lopuksi kierretään yhdessä kaikki torin kukkamyyjät - kysellään, haistellaan ja ihaillaan, ja vähä ostetaankin.
miten suloinen pikku puutarhuri Oiva onkaan:)) teillä tuntuu molemmilla olevan todella mukavaa yhdessä, opitte toinen toisiltanne elämän tärkeimpiä asioita, mummi pienten asioiden tärkeyttä ja kiireettömyyttä, Oiva turvallisuutta. mukava huomata, et ympärillänne on ihmisiä, jotka osaavat ottaa myös pienet lapset huomioon, paras tuo "oikea lakaisukoneenkuljettaja".
VastaaPoistaPienen lapsen kanssa kävely on vähän kuin kävely koiran kanssa. Ihmiset lähestyvät helpommin ja tulevat hyvälle mielelle, pääosin.
PoistaMinun tärkein meditaationi on AIKA lastenlasten kanssa. Mistä sitä kiireettömyyttä tulikaan isovanhemmuuden myötä? Ihania pysähdyksiä sinulle ja Oivalle :)
VastaaPoistaOivan lisäksi minulla on kaksivuotias Kosma, joka ensitöikseen määrää Mummin riisumaan päällysvaatteet, istuttaa sohvalle ja kömpii syliin kirjan kanssa. Ja sitten luetaan!
Poista