tiistai 3. kesäkuuta 2014

Tanssin hurmaa


Eilen illalla kolme tuntia riemukasta fuskua. Hiki virtasi ja vettä kului. Milloin pyöritti poikani ikäinen ujo aloittelija, milloin rehvasteleva nelikymppinen ja milloin taitava, partnerin tason huomioiva eläkeläinen. Kaikki käy. Saanhan tanssia - minä yli 60-vuotias Mummi. 

Onneksi, onneksi uskalsin ja kehtasin mennä vuosi sitten yksin paritanssikursseille. Viimeisen sysäyksen antoi toissa talvi, jolloin minulla epäiltiin vakavaa sairautta. Tutkimusten jälkeen sanoin Ukille: "Nyt tai ei koskaan!" Varmuudeksi ensin tiedustelin puolitutulta vanhemmille sopivia tanssin aloituskursseja. Rohkaisin mieleni ja ilokseni paikalla oli monenikäisiä ja niin aloittelijoita kuin konkareitakin. Enkä ollut ainoa, jolla allit heilui ja lonkkaa välillä kolotti. 

Olen rakastunut tanssiin, vaikka toivoisinkin että olisin ymmärtänyt ja uskaltanut aloittaa nuorempana. Nyt tanssin niin kauan kuin henki pihisee ja jalat kantaa!

Kuvaksi valitsin voikukan, koska ajatteli aluksi otsikoida postauksen Seinäruusu. Muutin kuitenkin mieleni, koska tanssikursseilla on toimiva parinvaihto, joten kaikki saavat todella tanssia lähes koko ajan eikä seinäruusuja eikä -voikukkia ole. Huomasin myös, miten kaunis ja syvän keltainen arkinen voikukka oikeasti on. Kunhan sitä pysähtyy rauhassa katsomaan. Ja torstaina tanssitaan tangoa....

4 kommenttia:

  1. Tanssi on ihanaa - ja jos tuleva jalkaleikkaus onnistuu, taidan uskaltautua minäkin kurssille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suositan. Minulle tuo valtavasti iloa elämään. Ja liikuntaa mukavassa muodossa.

      Poista
  2. tanssi hyvää, 82-vuotias äitini tanssii muutaman kerran viikossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun 83-vuotias äitini tanssi vatsatanssia lähes kasikymppiseksi. Lopetti sairastelun vuoksi vasta parivuotta sitten.

      Poista