keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Hulluna pihasta


Viime päivät olen hommaillut kaupunkikodin puutarhassa. Lähinnä olen siistinyt talven jälkiä ja istutellut yksivuotisia kukkia monivuotisten vanhusten viereen. Ja nauttinut!

Ukki ja työmiehet ovat toukokuun alusta lähtien vallanneet mökin ja mökkipihan, jossa miehet laajentavat rantasaunaa ja kaivinkoneet muokkaavat pihaa uuteen uskoon. Minä ja Muru pysymme mieluummin poissa jaloista ja kaaoksesta.

Kevätkuukausina uskoin haluavani asua koko alkukesän ainoastaan mökillä, ja suunnittelin jo hylkääväni kaupunkipihan täksi kesäksi. Mutta toisin kävi. Ukin saavuttua kaikki on koko ajan vaiheessa... Joten pakenin kaosta kaupunkiin - ihanien ja nautittavien mökkikuukausien (helmikuun alusta huhtikuun loppuun) jälkeen.

Puuhattuani nyt pari viikkoa kaupunkipihalla, olen jälleen hullaantunut sen kauneuteen, helppohoitoisuuteen ja pienuuteen. Minulle tuntuu riittävän rajattu nurmikenttä, patio pöytineen ja lepotuoleineen, pari taimilaatikkoa, jokunen omenapuu ja perennapenkki. Ja lintukonsertti voittaa mökkitarjonnan! Mökiltä puuttuvat satakielet, jotka keväisin valtaavat Itä-Helsingin pienimmätkin lehdot.

Kaupunkipiha on nyt juuri sopiva minulle, vaikka - onneksi - liian pieni Ukin temmellettäväksi. Kaupungissa saan mielin määrin siirrellä kukkia paikasta toiseen ja suunnitella pieniä kukka-asetelmia ja patiorakennelmia.


4 kommenttia:

  1. Ihana piha !! Eikö tunnu turhauttavalta, kun on kaksi pihaa (kaupunki ja lande) joita "täytyy" laittaa ja sitten toinen jää kun toisessa on.
    Tuolla sinin kaupunkipihassa kyllä viihtyisi. Ja kun on pieni pläntti, sen saa myös mieleisekseen. Kun asuin omakotitalossa, meillä oli valtava etualan nurmikko, jossa pojat pelas jalkapalloa, mutta enpä sitten juuri hoitanutkaan sitä, ainoastaan ihan talon reunustaa ja terassia. Nyt jos olis edelleen, niin jotain kaunista lisäisin. Muutakin kuin vain isoja puskia ja pensaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pienuus minuakin viehättää, ja oma rauha ( ilman juoksevia lapsia - vähän vitsillä, kun niitä aikoinaan juoksi joka paukassa lähes 20 vuotta). Minullakin piha oli lähes hoitamaton pari vuosikymmentä, kun muut elämän alueet veivät kaiken ajan. Nyt nautin, mutta huomaan että kahden pihan (mökillä ja kaupungissa) ei ole minun juttuni. Katsotaan miten asua ratkaistaan,

      Poista