Susheja Siljalla

Vuosien saatossa ruotsinlaivoilta on kertynyt moninaisia ruokamuistoja. Alkuun 1960- ja 1970-luvuilla menimme laivoille katkarapuja pursuavan seisovanpöydän houkuttelemina, kuten tuhannet muutkin suomalaiset. Ja vielä 1980- ja 1990-luvuillakin ruokailimme yleensä laivan buffet-puolella. Kätevintä, halvinta ja helpointa viiden lapsen kanssa matkustaessa. Kun lapset saivat itse valita mieleistään ruokaa, niin aikuisetkin nauttivat ja pystyivät rentoutumaan - ruoasta riippumatta.

Lapsiperhematkailun aikana ehdimme totaalisesti kyllästyä ruotsinlaivoihin ja buffet-ruokailuun, ja 2000-luvun alussa ruotsinlaivat olivat perheessämme boikotissa yli kymmenen vuotta. Kunnes viitisen vuotta sitten aloimme Ukin kanssa uudelleen - muiden eläkeläisten tapaan - harrastaa sillipurkki-matkailua meren yli Ruotsiin ja myös Viroon. Viron matkoilla söimme ja syömme yleensä vasta Tallinnassa, mutta Tukholman risteilyillä syömme aina ainakin menomatkalla laivalla. Lähes kaikki SiljaLinen ja jokunen VikingLinen ravintola on tullut kokeiltua, ja kokemukset ovat vaihdelleet laidasta laitaan (täällä).

Tällä viikolla söimme menomatkalla Happy Lobsterissa (täällä) ja tulomatkalla kokeilimme Sushi Co -ravintolaa laivan bromenaadi-käytävällä. Tilasimme kolme erilaista sushi-lajitelmaa, jotka kaikki yllättivät positiivisesti. Sushit olivat tuoreita, maukkaita ja hyvinvalmistettuja. Riisi oikeaoppista ja kalaa ja muita täytteitä runsaasti. Tykkasin jopa maki-rullista, jotka sushi-valikoimissa eivät yleensä ole herkkuani. Ja kriittisin matkalainen - vajaa kuusivuotias Pikkupoika - haarukoi napaansa 10 isoa (aikuisten) lohinigiriä alle aikayksikön. Eli taattua tavaraa.

Sushi-ravintola toimii itsepalveluperiaatteella eikä herkkususheista huolimatta ole viihtyisimmästä päästä. Ihan jees, muttei siellä pitkää iltaa viitsisi istua. Ehkä se on konseptin tarkoituskin...